Töissä pitkään. Olisi pitänyt mennä kuuntelemaan Munkkidiakoni Serafimia Tennispalatsiin, mutta työt sotkivat suunnitelmat. Deadline huomenna. Ei auta. Punaisten sukkahousujenkin metsästys jäi huomiseen. Mutta pussi karkkia meni kevyesti. Taas on hyvä olo, kun on sokeria elimistössä. Millä tästä pääsisi eroon? Huomenna pikkujoulut, koko ilta seisoskelua kamalissa kengissä, meikit pikku hiljaa rapistuen. Maha täyteen ruokaa, toivottavasti edes viina käy päähän. Ja toivottavasti pystyn pitämään itseni kurissa, jottei tule sanottua suorat sanat kollegoille. Eiköhän kontrolli toimi hyvässä, ja pahassa. Toisaalta on ihanaa sekoittaa pää pitkästä aikaa. Heilua hulluna humalassa. Olla ajattelematta mitään. Maata vain koomassa koko seuraava päivä.

Joo. Nyt ei luista. Tahtoo vaaka-asentoon. Ei jaksa.